Vileda Professional & Rester - Kohti kiertotalousunelmaa
Kiertotalous puhuttaa, ja aihe nousee tämän tästä myös valtakunnallisten uutismedioiden otsikoihin. Syyt ovat ilmeiset, sillä kiertotalous on yksi avaintekijöistä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Kiertotaloudella tarkoitetaan lyhykäisyydessä, että kulutuskäyttäytymistä pyritään ohjaamaan tuotteiden ja palveluiden jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Tuotevalmistuksen / -tuotannon kohdalla huomio kiinnittyy eritoten viimeiseen kohtaan, eli kierrättämiseen. Kierrätysprosesseja optimoimalla pyritään saamaan elinkaarensa päässä olevat tuotteet mahdollisimman tehokkaasti kierrätyksen kautta takaisin raaka-ainekäyttöön. Näin toimimalla minimoidaan uusiotuotannossa vaadittava neitseellisen raaka-aineen määrä, kun raaka-aineena voidaan neitseellisen materiaalin sijaan käyttää kierrätysmateriaaleja. Koko prosessin tavoitteena on niin sanottu ”suljettu luuppi”, jossa kertaalleen valmistettu materiaali säilyy tuotantokierrossa mahdollisimman pitkään, sen hyöty saadaan maksimoitua, ja samalla valmistusprosessista aiheutuva hiilijalanjälki jää mahdollisimman pieneksi.
Tuotannon kiertotalousmalli / Paalattu tekstiilijäte
Vileda Professionalilla aihe on ollut ajankohtainen jo pitkään, ja ensimmäiset kierrätysmateriaalista valmistetut siivoustekstiilit esiteltiin suurelle yleisölle elokuussa 2021, kun r-MicroTuff Swift sekä Swep r-MicroTech lanseerattiin. Vaikka kyseessä olikin valtava harppaus kohti vastuullisempaa siivousvälinevalmistusta, oli se Vileda Professionalille vain yksi askel, matkalla kohti entistä kestävämpää tulevaisuutta. Kiertotalouden periaatteita pyritään yrityksessä soveltamaan kaikilla osa-alueilla mahdollisimman laaja-alaisesti, ja tämä näkyy hyvin mm. Vileda Professionalin tuotantolaitoksella Salossa, jossa jo ennestään vahvaa kierrätystekemistä on vuonna 2021 kehitetty vielä paremmaksi. Salon tuotantolaitoksella tuotannon lajiteltuja sivuvirtoja on nimittäin huhtikuusta 2021 lähtien lähetetty eteenpäin Rester Oy:lle, joka on erikoistunut yritystekstiilien kierrätysratkaisuihin sekä uusiokäyttöön.
”Tällä hetkellä meiltä menee kierrätysmateriaalin raaka-aineeksi erikseen lajiteltuina polyesteriä sekä polyesteri-polypropyleeniä. Nämä ovat meidän tuotannon sivuvirtoja, eli esim. kun suurista tekstiilirullista leikataan moppien taustakankaita, niin siitä syntyy vääjäämättä myös leikkuujätettä, silloin puhutaan tuotannon sivuvirroista. Tuotannon prosesseja pyritään kuitenkin koko ajan optimoimaan, jotta näitä sivuvirtoja syntyisi mahdollisimman vähän.” kertoo Ulla Reiman (Manufacturing R&D Senior Manager), Salon tuotantolaitokselta.
Prosesseja optimoimalla on Vileda Professionalin Salon tuotantolaitoksella syntyviä sivuvirtoja saatu tietyiltä tuotannonosilta vuoden 2021 aikana jopa puolitettua. Tästä huolimatta Resterille kulkeutuu vuosittain tonneittain tekstiilijätettä Salon tuotantolaitokselta. Tämän kaiken kierrätystyön ympäristömerkitys on todella mittava, kun otetaan huomioon, että 1000 kg Rester -kierrätyskuitua säästää keskimäärin 2 milj. litraa vettä ja 5000 kg (CO2-ekv.) kasvihuonekaasupäästöjä.
Tuotannon sivuvirtoja
Tekstiilijätteen lajittelu on Salon tuotantolaitoksella vaatinut useamman lajittelujakeen käyttöönottoa, mutta käytännön implementointi on kuitenkin ollut verrattain helppoa, sillä jätelajittelua on Vileda Professionalin Salon tuotantolaitoksella tehty jo pitkään. Uuden tekstiilijätelajittelun myötä Salon tuotannosta ei sekajätettä synny enää lainkaan, vaan kaikki tuotannon sivuvirrat saadaan tehokkaasti lajiteltua kierrätykseen. Salon kierrätykseen ja lajitteluun liittyen mieleen juolahtaa väkisinkin ajatus siitä, mikäli Salossa voitaisiin jatkossa uusiokäyttää omia kierrätettyjä sivuvirtoja omien uusien moppien raaka-aineena. Ulla Reiman ei täysin tyrmää ajatusta, mutta kertoo että siinä piilee omat haasteensa:
”Koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta juuri nyt se ei ole kaikilta osin mahdollista, sillä Vileda Professional tuotteiden kestävyys- ja laatuvaatimukset eivät välttämättä kaikilta osin täyttyisi. Tehokkuus ja hygienia on meidän tuotteidemme keskiössä, ja näistä kahdesta emme voi tinkiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö soveltaisi tuotteissamme ekologisen vastuullisuuden periaatteita aina kun se vain suinkin on mahdollista.” tiivistää Reiman, ja toteaa samalla, että ammattisiivoustekstiileissä vaatimustaso on tekstiiliteollisuuden korkeinta luokkaa.
Rester Oy - Vileda Professionalin yhteistyökumppani
3. marraskuuta 2021 oli Paimiossa juhlapäivä, sillä silloin vietettiin Pohjoismaiden suurimman tekstiilikierrätyslaitoksen avajaisia. Uudessa tekstiilikierrätyslaitoksessa toimivat yhdessä tuumin Rester Oy sekä Lounais-Suomen Jätehuolto. Näistä kahdesta Rester Oy on Vileda Professionalin yhteistyökumppani, sillä se keskittyy nimenomaan yritysten tekstiilijätteenä kerättyyn raaka-aineeseen. Vaikka tekstiilikierrätyslaitoksen avajaiset olivat juhlavat, olivat ne kuitenkin vain merkkipaalu pitkällä matkalla, sillä valmistelevaa työtä on kaikessa hiljaisuudessa tehty jo vuosia.
”Sisään tulevan materiaalin keräystä alettiin yhdessä asiakkaiden kanssa pilotoimaan jo kaksi vuotta sitten (2019). Perusteellinen valmisteleva työ on ollut välttämätöntä, jotta olemme saaneet käsityksen prosessin eri vaiheiden haasteista, ja sitä kautta tehtyä yhteistyöstä asiakkaiden kanssa mahdollisimman helppoa ja joustavaa. Tärkeää on myös se, että olemme muodostaneet hyvän kuvan raaka-ainevirroista, jotta tiedämme mitä meille on tulossa.” kertoo Rester Oy:n toimitusjohtaja Outi Luukko.
Resterin prosessoimaa kuitua / Kuvaa Paimion tekstiilikierrätyslaitoksen avajaisista (vas. Marika Meristö, Ulla Reiman, Outi Luukko, Jussi Kotomäki).
Tarkan lajittelun ansiosta Rester pystyy tehokkaasti käsittelemään Paimioon saapuvaa materiaalia, jolla myöhemmässä vaiheessa pystytään hyvin korvaamaan neitseellistä raaka-ainetta, jota normaalisti käytettäisiin tuotannon raaka-aineena. Lajittelun tärkeyttä ei Luukon mukaan voi kyllin korostaa, ja ympäristönäkökulmasta on äärettömän tärkeää, että jokainen Resterille toimitettu jae saadaan mahdollisimman tehokkaasti uusiokäyttöön:
”Eri lopputuotteilla ja asiakkailla on erilaiset raaka-aine- ja laatuvaatimukset. Joku saattaa tehdä talojen ulkopintoja, jolloin materiaali ei voi olla selluloosaa, sillä se imee voimakkaasti kosteutta. Toinen saattaa valmistaa suodinkankaita, jolloin materiaalin on käytännössä oltava pelkästään polyesteriä. Jotta saisimme materiaalit tehokkaasti uusiokäyttöön raaka-aineeksi, niin on todella tärkeää, että tiedämme mitä se meille tuleva materiaali on. Heiluntaa tai raaka-ainevaihtelua ei saa käytännössä esiintyä ollenkaan.”
Luukon mukaan on yleinen virhepäätelmä, että kierrättävä taho aina haluaisi ensisijaisesti oman kierrätetyn tekstiilijätteensä takaisin oman tuotantonsa raaka-aineeksi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Luukon mukaan tekstiilimateriaalin loogisempi kiertokulku olisi sellainen, jossa se on ensin vaativissa tehtävissä kuten siivoustekstiileinä tai työvaatteina, tästä se jatkaisi vähemmän kuluttavaan rooliin esim. verhoiksi tai huonekalun täytteiksi, ja päätyisi lopulta esim. geotekstiileihin tai komposiittiin. Näin toimimalla voitaisiin yhdelle ainoalle tuotteelle saada jopa muutaman sukupolven kestävä kierto.
On sanomattakin selvää, että ihmisten sekä yritysten kulutus- ja kierrätyskäyttäytymiseen on tultava muutos, sillä luonnonvarat eivät yksinkertaisesti riitä, mikäli jatkamme samaan malliin kuin aina ennenkin. Toisaalta yhteiskunta on murroksenkin keskellä pidettävä toimintakykyisenä, mikä asettaa omat haasteensa ja etenkin rajoittaa muutosnopeutta. Kiertotalousmallin mukainen suljettu tuotantokehä on siitä hyvä, että se on yhtä aikaa ympäristöystävällisyyden huipentuma, ja samalla yhteiskunnan toimintaedellytysten mahdollistaja. Tällainen ratkaisu on juuri sellainen, jota nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan kaventamaan luonnonvarojen säästön, ja yhteiskunnan toimintojen normaalin jatkuvuuden välistä kuilua.
”Ei voida ajatella, että tämä meidän pallo jaksaa, ellei näihin toimiin ryhdytä, ja jos katsotaan miltä kehitys näyttää, niin viimeistään regulaation kautta tähän (kiertotalousmalliin) tullaan ohjaamaan. Monissa kilpailutuksissa ympäri maailmaa kierrätetty raaka-aine on jo ehtona tarjottavalle tuotteelle. Toisaalta on myös muistettava, että aiemmin jätteeksi mennyt materiaali on valtava hukattu resurssi, joten ei tämän välttämättä tarvitse olla niin vaikeaa.” toteaa Luukko lopuksi.
Luukon sanoihin on helppo yhtyä. Vaikka muutos on vääjäämättä edessä, sen ei välttämättä tarvitse tarkoittaa paluuta kivikaudelle. Uusia innovaatioita hyödyntämällä, ja nykyisiä kierrätys-, kulutus- sekä ajattelutapoja haastamalla voidaan saavuttaa ajan haasteisiin soveltuva tasapaino. Tällaisessa kiertotalouden tasapainoisessa visiossa yhteiskunta toimii olennaisilta osin täysin samalla lailla kuin ennen. Sillä pienellä erolla tosin, että uudessa mallissa kierrätys on keskiössä, ja tämän seurauksena planeetan kantokykyä ei enää päivittäin uhrata helppouden alttarilla.
...